Hovioikeus on antanut ratkaisun asiassa, jossa osa asunto-osakeyhtiön osakkaista oli nostanut kanteen taloyhtiötä vastaan. Kanteella vaadittiin yhtiökokouksessa tehdyn päätöksen kumoamista. Kyse oli siitä, että yhtiökokouksessa oli yksinkertaisella äänten enemmistöllä päätetty kahden tontin hankkimisesta lisämaaksi. Yhtiökokous oli pitänyt hankintaa sellaisena asunto-osakeyhtiölaissa tarkoitettuna uudistuksena, jolla saatettaisiin kiinteistö vastaamaan ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia, jonka vastikevaikutukset olisivat kohtuulliset, ja jonka rahoittamiseen kaikkien osakkaiden tulisi osallistua.
Valittajat puolestaan katsoivat, että kyseessä oli sellainen tavanomaisen tason ylittävä uudistus, josta aiheutuvien kulujen kattamiseksi on lain mukaan perittävä vastiketta vain siihen suostuneilta osakkeenomistajilta.
Valituksessa oli vedottu myös voimassa olevan asemakaavan merkitykseen sekä siihen, että kaupungin oli mahdollisuus antaa yhtiölle rakentamiskehotus taikka lunastaa tontti. Lisäksi valittajat olivat vedonneet kiinteistöveron nousuun. Näillä seikoilla ei ollut asiassa merkitystä, koska nämä liittyivät hankinnan tarkoituksenmukaisuuteen, johon tuomioistuimen ei kuulunut ottaa kantaa. Myöskään sillä, että toinen tonteista oli jouduttu hankkimaan osakekaupalla, jolla oli ostettu toisen asunto-osakeyhtiön koko osakekanta, ei ollut merkitystä. Järjestelystä aiheutui lisäkustannuksia mm. siksi, että ostettava yhtiö oli määrä purkaa, mutta nämäkin seikat liittyivät hankinnan tarkoituksenmukaisuuden arviointiin.
Sen sijaan riidassa oli keskeisesti kyse kahdesta asiasta. Ensinnäkin kyse oli siitä, oliko lisämaan hankinta asunto-osakeyhtiölaissa tarkoitetulla tavalla tavanomainen uudistus siten, että kaikkien osakkeenomistajien tulisi se rahoittaa, vai oliko kyse tavanomaisen tason ylittävästä uudistuksesta. Lain mukaan tällaisesta hankinnasta aiheutuvista kuluista peritään vastiketta vain niiltä osakkeenomistajilta, jotka ovat antaneet siihen suostumuksensa.
Toiseksi kyse oli siitä, oliko hankinnasta aiheutunut maksuvelvollisuus osakkeenomistajille kohtuuton. Koska osakkeenomistajille tuleva maksuvelvollisuus jakautui noin 20 euron kuukausieriin yli 11 vuoden ajalle, maksurasitetta ei pidetty kohtuuttomana. Tämä osaltaan tarkoitti sitä, että hankintaa oli pidettävä tavanomaisena uudistuksena, josta yhtiökokous sai päättää yksinkertaisella enemmistöllä ja jonka rahoittamiseen kaikkien osakkaiden tuli osallistua. Hovioikeus myös totesi, ettei yksittäisen osakkaan maksukyvyllä ole merkitystä arvioitaessa maksuvelvollisuuden ankaruutta.
Sekä käräjä- että hovioikeus katsoivat, että hankinta oli lain tarkoittamalla tavalla tavanmukainen. Näin ollen hankinta oli sellainen, josta yhtiökokous sai päättää yksinkertaisella enemmistöllä ja joka on kaikkien osakkeenomistajien rahoitettava.
Uudistuksen tavanmukaisuutta arvioitaessa merkitystä annettiin taloyhtiön tontin koolle, asumisviihtyvyydelle, lisäalueen tarpeelle asumiseen liittyvien toimintojen järjestämisessä sekä tosiasiallisiin mahdollisuuksiin hankkia tarkoituksenmukainen lisäalue. Hankinnan tarkoituksena oli ollut estää lisärakentaminen ja siten turvata nykyinen asumistaso sekä nostaa osakkeiden arvoa pitkällä aikavälillä kiinteistön käytettävyyden ja asumisviihtyvyyden parantuessa.
Näillä perusteilla valitus hylättiin ja yhtiökokouksen päätös katsottiin tehdyn asunto-osakeyhtiölain menettelyä koskevia säännöksiä noudattaen.