Miten lait jarruttavat kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiota? – Ympäristöministeriö keräsi tietoa Lakiklinikka-kokeilulla

KIRA-digi-hankkeen ainutlaatuinen Lakiklinikka-kokeilu on tuottanut tietoa kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiota hidastavista laeista ja sääntelystä. Eniten alan digitalisaatiota hidastavat muun muassa tiedonhallintaan ja tiedon avoimuuteen, tiedonsiirron rajapintoihin, tietosuojaan, hankintalakiin sekä viranomaistoimintaan liittyvä sääntely. Ympäristöministeriö aikoo huomioida tulokset esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen valmistelussa.

Keväällä 2018 alkaneessa kokeilussa haluttiin kehittää lakeja täysin uudella tavalla. Lakiklinikka keräsi palautetta suoraan kiinteistö- ja rakennusalan toimijoilta. Samalla Lexian toteuttama Lakiklinikka tarjosi toimijoille lakineuvontapalvelua. Kokeilu päättyi vuoden 2018 lopussa.

Lakiklinikasta saatujen tulosten mukaan kiinteistö- ja rakennusalalla on edelleen useita lainsäädäntöön liittyviä haasteita, jotka hidastavat tai estävät alan digitaalista kehitystä. Ympäristöministeriö aikoo ottaa Lakiklinikan tuloksista käsittelyyn etenkin sellaiset huomiot, jotka kuuluvat ministeriön lainsäädäntövalmistelun piiriin. Esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa raportin johtopäätökset aiotaan lukea tarkkaan läpi.

”Olemme saaneet Lakiklinikasta ketterästi tietoa lainsäädännön ongelmakohdista. Alan toiveena on, että tulevaisuuden kaavoitus ja rakennusluvat perustuvat digitaalisiin menettelyihin ja asianhallintaan. Aina pitää toki huomioida myös ne kansalaiset, joilta digitaalisuus ei syystä tai toisesta luonnistu. Paperihakemukset ja mielipiteet pitää kuitenkin pystyä siirtämään digitaaliseen asiakirjamaailmaan vaivattomasti”, sanoo ympäristöministeriön hallitusneuvos Jaana Junnila.

Tieto avoimeksi ja ajan tasalle

Lakiklinikan tulosten mukaan toimijat toivovat alan lainsäädäntöön selkeyttä ja selvätulkintaisuutta. Muutoksia halutaan etenkin tiedon avoimuuteen, ajantasaisuuteen ja saatavuuteen liittyvään sääntelyyn. Jos julkisen sektorin tiedonkulun rajapintoja avataan, yritykset uskovat saavansa aikaan uudenlaista liiketoimintaa. Tulosten mukaan julkinen sektori tulisi velvoittaa pitämään avatut tietolähteet ajantasaisina sekä huolehtimaan tietojen saatavuudesta.

Palautteista käy myös ilmi, että viranomaisprosessien ja viranomaistoiminnan tulisi jatkossa olla paremmin ennakoitavissa ja saada yhtenäiseksi lainsäädännöllä. Junnilan mukaan tulevaisuuden isona haasteena onkin miettiä, miten lakeja kehitetään yhä asiakaslähtöisemmin.

”Me viranomaiset toimimme sektoreittain, mutta asiakkaan tilanne on lähes aina poikkihallinnollinen. Digitalisaation lakiongelmissa vilahtelee tutun maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi niin tietosuojaa, tekijänoikeuksia kuin hankintasäädöksiäkin, joita pohditaan yleensä muissa ministeriöissä. Emme voi ratkaista maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa esimerkiksi tiedon siirtämisen tekijänoikeuksia koskevia ongelmia. Siihen tarvitaan tiivistä ministeriöiden välistä yhteistyötä”, Junnila sanoo.

Toive nopeasti muuttuvan KIRA-alan ymmärtämisestä

Lakiklinikan tulosten mukaan parannuksia toivotaan myös nykyiseen hankintalainsäädäntöön, joka koetaan hidasteeksi etenkin isojen projektien etenemiselle ja uusille innovaatioille. Lisäksi palautetta tuli EU:n tietosuoja-asetuksesta ja siihen liittyvästä tiedon jakamisesta sekä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta, jossa digitalisaatio tulisi huomioida esimerkiksi tietomalleja koskevalla sääntelyllä.

”Lainsäätäjältä toivotaan ymmärrystä kiinteistö- ja rakennusalan nopeasti muuttuvasta toimintakentästä. Lainsäädännön tulisi ohjata ja osittain jopa pakottaa hyödyntämään digitaalisia prosesseja alan digitalisaation edistämiseksi. Saimme nykylainsäädännöstä toki positiivistakin palautetta. Etenkin sähköinen rakennuslupaprosessi koetaan hyödylliseksi”, sanoo Lexian asianajaja Aleksi Lundén.

Lakiklinikan yhteydenotoista 42 prosenttia tuli yksityiseltä ja 58 prosenttia julkisen sektorin toimijoilta. Yksityinen sektori kysyi etenkin rakennuslupiin liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä, tietosuoja-asetuksen soveltamisesta sekä sähköisten välityspalveluiden lainsäädännöstä. Julkisen sektorin yhteydenotot koskivat esimerkiksi maankäytön ja rakentamisen sääntelyä, kaavoitusta, BIM-malleja ja tietosuojasääntelyä.

Lakiklinikassa käyttäjillä oli mahdollisuus saada lakineuvoja sekä kertoa havaituista ongelmista puhelimitse, sähköpostitse ja verkkosivujen sekä keskustelutilaisuuksien kautta.

Tiivistelmä Lakiklinikka loppuraportti 2019

Lakiklinikka loppuraportti tammikuu 2019

Lisätiedot:

Aleksi Lundén, associate, puh. 040 512 5424, [email protected]