Osakkeenomistajat ovat asunto-osakeyhtiölain perusteella velvollisia maksamaan taloyhtiölle yhtiövastiketta. Yhtiövastike koostuu hoitovastikkeesta ja mahdollisesta rahoitusvastikkeesta, ja sen peruste määritellään yhtiöjärjestyksessä. Vastikkeen suuruus löytyy myös isännöitsijäntodistuksesta. Ongelmia voi aiheutua tilanteessa, jossa osakkeenomistaja laiminlyö maksuvelvollisuutensa toistuvasti ja maksamattomia vastikerästejä kertyy useiden kuukausien ajalta. Keinoja tilanteen hoitamiseen löytyy asunto-osakeyhtiölaista.
Hallintaanotto
Ensisijaisena keinona maksamattomien yhtiövastikkeiden saamiseksi voidaan osakkeenomistajalle antaa maksukehotus maksamattomista vastikkeista. Mikäli osakas ei maksukehotuksesta huolimatta suorita vastikerästejä, taloyhtiön hallituksella on mahdollisuus aloittaa hallintaanottomenettely. Aluksi hallituksen tulee kirjallisesti ja todisteellisesti antaa osakkeenomistajalle tiedoksi varoitus, jossa uhataan huoneiston hallintaanotolla, ellei osakas maksa vastikkeita hallituksen antamassa määräajassa. Varoitus on annettava tiedoksi myös huoneiston vuokralaiselle.
Jos ongelma jatkuu vielä varoituksenkin jälkeen, hallitus voi kutsua koolle yhtiökokouksen päättämään hallintaanotosta. Jotta hallintaanottopäätös voidaan yhtiökokouksessa tehdä, on osakkeenomistajan rästikertymän vastattava vähintään 2–3 kuukauden vastikkeita yhtiökokouksen päätöksentekohetkellä. Tehdystä hallintaanottopäätöksestä on annettava tieto osakkaalle sekä mahdolliselle vuokralaiselle kirjallisesti ja todisteellisesti. Hallintaanottomenettelyn lopuksi osakkeenomistajan tulee luopua asunnostaan, minkä jälkeen taloyhtiö voi vuokrata osakkeenomistajan huoneiston eteenpäin ja kattaa vastikerästejä saamistaan vuokratuloista. Yhtiöllä on oikeus periä vuokrasta hallintaanottamisesta aiheutuneet kustannukset, osakehuoneiston korjaamisesta yhtiölle aiheutuneet kustannukset ja maksamatta olevat yhtiövastikkeet sekä ne vastike-erät, jotka erääntyvät osakkeenomistajan maksettaviksi hallinnassaolon aikana.
Vastikerästien perintä
Hallintaanottoprosessin ohella taloyhtiö voi periä vastikerästejä myös osakkeenomistajan muusta varallisuudesta joko itse tai perintätoimiston välityksellä. Vapaaehtoisella perinnällä isännöitsijä voi lähettää osakkaalle maksumuistutuksia ja -vaatimuksia, mutta jos tämä ei tuota haluttua tulosta, kannattaa taloyhtiön päättää oikeudellisten perintätoimien aloittamisesta. Oikeudellinen perintä tarkoittaa rästien perimistä käräjäoikeuden kautta, jolloin taloyhtiön nimissä lähetetään haastehakemus käräjäoikeuteen. Haastehakemuksen johdosta annetulla tuomiolla osakkeenomistaja velvoitetaan maksamaan yhtiölle rästiin jääneet vastikkeet ulosmittauksen uhalla. Jos osakkeenomistaja ei tuomiosta huolimatta maksa vastikerästejä, voi taloyhtiö olla yhteydessä ulosottoon, joka voi ulosmitata osakkeenomistajan omaisuutta, myydä sen ja tilittää myyntitulon taloyhtiölle. Oikeudellinenkaan perintä ei välttämättä auta taloyhtiötä, mikäli osakkaalla ei ole muuta varallisuutta, missä tapauksessa hallintaanotto voikin johtaa parempaan tulokseen
Osakkeen uusi omistaja
Vastikerästit kannattaa muistaa merkitä isännöitsijäntodistukseen, sillä näin turvataan taloyhtiön oikeus vaatia entisen omistajan laiminlyömät yhtiövastikkeet siinä tilanteessa, että asunto-osake myydään. Osakkeen uusi omistaja on vastuussa yhtiövastikkeen maksamisesta omistusoikeuden siirtymisestä lähtien. Sen lisäksi osakkeen uusi omistaja on yhdessä edellisen omistajan kanssa vastuussa edellisen omistajan vastikerästeistä. Uuden omistajan vastuun enimmäismäärä on yhtä suuri kuin yhtiövastikkeen yhteenlaskettu määrä siltä kuukaudelta, jona omistusoikeus siirtyi, ja sitä välittömästi edeltävältä viideltä kuukaudelta. Uusi omistaja ei kuitenkaan vastaa sellaisesta entisen omistajan laiminlyömästä yhtiövastikkeesta tai maksusta, jota ei ole mainittu isännöitsijäntodistuksessa ja joka on erääntynyt maksettavaksi ennen todistuksen päiväystä.