Asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 1 §:n mukaan yhtiön hallituksen jäsenellä ja isännöitsijällä sekä hallituksen tai isännöitsijän valtuuttamalla on oikeus päästä osakehuoneistoon, kun se on tarpeellista osakehuoneiston kunnon ja hoidon valvomista tai osakehuoneistossa suoritettavaa kunnossapito- tai muutostyötä taikka niiden valvomista varten.
Säännöksestä on hyvä huomata, että hallituksen jäsenen pääsyoikeus tulee perustua aina hallituksen päätökseen, jolloin yksittäisellä jäsenellä ei ole oikeutta ilman hallituksen hyväksyntää mennä osakkaan hallitsemaan huoneistoon tai oikeutta valtuuttaa kolmatta henkilöä tähän tehtävään. Asianmukaisella valtuutuksella, hallitus tai isännöitsijä voi kuitenkin antaa pääsyoikeuden esimerkiksi talonmiehelle, huoltomiehelle taikka asunto-osakeyhtiön käyttämän urakoitsijan edustajalle tai valvojalle yhtiön teettäessä huoneistossa korjaustöitä. Valtuutus voidaan antaa ainoastaan kahdella laissa määritetyllä perusteella – osakehuoneiston kunnon ja hoidon valvomista varten silloin kun se on tarpeellista tai osakehuoneistossa suoritettavaa kunnossapito- tai muutostyötä taikka niiden valvomista varten.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan käynti osakehuoneistossa on järjestettävä osakkeenomistajalle ja osakehuoneiston haltijalle sopivana aikana, jollei työn kiireellisyys tai laatu sitä estä. Käynnistä huoneistoon tulisi aina ensisijaisesti pyrkiä sopimaan osakkaan ja huoneiston haltijan kanssa. Jos osakasta tai asukasta ei tavoiteta, sopivasta käyntiajankohdasta ei päästä sopimukseen tai asian laatu sitä vaatii, yhtiön edustajat voivat kirjallisesti ilmoittaa ajankohdan, jolloin huoneistossa käydään. Ei kiireellisissä asioissa ilmoitus on suositeltavaa tehdä viikkoa ennen varsinaista käyntiä. Ilmoituksessa on suositeltavaa mainita päivä ja kellonaika tai aikaväli, jolloin huoneistossa käydään sekä syy huoneistokäyntiin ja huoneistossa kävijän yhteystiedot. Yhtiön edustajalla on lähtökohtaisesti oikeus käydä huoneistossa ilmoituksessa mainittuna ajankohtana. Huoneistoon saapuessa Isännöintiliiton linja myös on, että huoltomiesten tulisi soittaa ovikelloa aina ennen yleisavaimen käyttöä. Jos asukas ei ole paikalla huoneistokäynnin aikana, käynnistä pitää jättää asuntoon viesti, jossa kerrotaan milloin ja kuka asunnossa on käynyt ja mistä syystä.
Osakas ei voi ilman perustetta kieltää yhtiön edustajan pääsyä huoneistoon. Jos osakas tai muu asukas kieltää tai estää huoneistoon pääsyn, on hallituksen jäsenellä tai isännöitsijällä oikeus asunto-osakeyhtiölain nojalla saada poliisilta virka-apua huoneistoon pääsemiseksi. Poliisi harkitsee ja päättää sen, ovatko virka-avun edellytykset käsillä. Huoneistoon pääsyn kieltäminen saattaa johtaa osakkaan velvollisuuteen korvata menettelystään yhtiölle aiheutunut vahinko, kuten viivästyksestä aiheutunut esinevahinko tai taloudellinen vahinko sekä mahdollisen virka-avun hakemisen kustannukset.
Kiireellisissä tapauksissa, kuten tulipalossa, huoneistoon voidaan mennä ilmoittamatta ja tilanteen vaatiessa jopa murtautumalla. Osakas saattaa joutua korvaamaan murtautumisesta aiheutuneet vahingot, jos esimerkiksi osakas on asentanut oveen uuden turvalukon, eikä ole luovuttanut avainta yhtiölle. Tosin akuuteissa tilanteissa pelastusviranomainen ei jää odottamaan sitä, että yhtiö toimittaisi huoneiston avaimet.
Maailmanlaajuisen COVID-19 -pandemian ollessa aktiivinen on kuitenkin syytä harkita, onko järkevää tai edes turvallista käydä toisen asunnossa, ellei tämä ole välttämätöntä. Lähtökohtaisesti pandemia ja asukkaiden karanteenit eivät ole vaikuttaneet asunto-osakeyhtiön toimintaa. Taloyhtiöissä suoritettavien kunnossapitotöiden ja muiden huoneistokäyntien tarpeellisuus on kuitenkin syytä arvioida etukäteen entistä paremmin epidemian aikana.