Lähtökohtana asunto-osakeyhtiömuotoisissa asumismuodoissa on, että lemmikkieläinten pitäminen on sallittua. Lemmikkieläimet voidaan kieltää yhtiöjärjestyksessä tyypillisesti vain poikkeustapauksissa, kuten allergiataloissa, joissa lemmikkikieltoon on perusteltu syy. Näin ollen maukuvan kissan, haukkuvan koiran tai kovaa puhuvan papukaijan pitäminen asunnossa on mahdollista ja sitä on lähtökohtaisesti samaisessa taloyhtiössä elävien siedettävä. Myöskään yhtiön järjestyssäännöissä ei voida pääsääntöisesti kieltää lemmikkejä, sillä niiden pito kuuluu normaaliin elämään.
Koronapandemian myötä lemmikkien aiheuttamat ongelmat ovat kuitenkin nousseet tapetille, sillä lemmikkieläinten määrä on ollut suuressa kasvussa ihmisten etsiessä seuraa pitkiin etätyöpäiviin ja pakollisiin koronakaranteeneihin. Tämän kannalta onkin tärkeää hahmottaa, kuinka tilanteessa voi toimia kaikkien asukkaiden eduksi.
Mikäli ongelmia ilmenee, kannattaa aluksi pyrkiä sovinnolliseen ratkaisuun keskustelemalla lemmikin aiheuttamista häiriöistä sen omistajan kanssa ja tarvittaessa olemalla yhteydessä isännöitsijään. Mikäli tämä ei auta, niin kysymyksenä on, kuinka paljon kanssa-asujien tulee sietää lemmikkien aiheuttamaa melua ja miten tilanteeseen voidaan reagoida asunto-osakeyhtiön toimesta.
Lähtökohtana on, että talouksien, joissa asuu myös lemmikkejä, tulee noudattaa muun muassa taloyhtiön hiljaisuusaikoja. Näin ollen hiljaisuuden aikaan lemmikkieläin ei saisi aiheuttaa sellaista ääntä, joka rikkoisi hiljaisuutta siten, että sitä pidettäisiin häiritsevänä elämänä. Huomionarvoista kuitenkin on, että yöaikaan sallitaan normaalit elämisen äänet. Siten esimerkiksi satunnaiset koiran haukkumiset eivät lähtökohtaisesti riko hiljaisuutta tai täytä esimerkiksi häiritsevän elämän kriteerejä.
Huoneiston hallintaanotto
Jos kuitenkin lemmikin toiminta täyttää häiritsevän elämän kriteerit, voi taloyhtiö ryhtyä toimiin. Asunto-osakeyhtiölaki mahdollistaa edellytysten täyttyessä osakehuoneiston ottamisen yhtiön hallintaan. Asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 2 §:n mukaan yhtiökokous voi nimittäin päättää, että osakkeenomistajan hallinnassa oleva osakehuoneisto otetaan yhtiön hallintaan enintään kolmen vuoden ajaksi, mikäli osakehuoneistossa vietetään häiritsevää elämää. Huoneistoa ei kuitenkaan saa ottaa yhtiön hallintaan, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys. Tilannetta on siten arvioitava kokonaisuutena ja pohdittava, onko haukunta tai muu häiritsevä käytös vähäistä suurempaa tai normaalista poikkeavaa. Mikäli esimerkiksi haukunta on jatkuvaa, se aiheuttaa yhtiössä paheksuntaa, eikä koiranomistaja tee toimenpiteitä häirinnän vähentämiseksi, voivat häiritsevän elämän kriteerit täyttyä. Jatkuvan melun lisäksi myös kotieläimen uhkaava käyttäytyminen muita asukkaita kohtaan tai voimakas hajuhaitta voi olla riittävä hallintaanoton peruste.
Näyttövelvollisuus hallintaanoton perusteena olevasta toistuvasta häiriöstä on asunto-osakeyhtiöllä. Näyttöä häiritsevästä elämästä kannattaa kerätä pitkältä ajanjaksolta ja esimerkiksi naapureita on hyvä haastatella asian tiimoilta. Lisäksi yhtiön on syytä pyytää kirjallinen raportti niiltä osakkailta ja asukkailta, jotka ovat kokeneet eläimen toiminnan tavanomaista elämää häiritseväksi ja informoida heitä myös mahdollisesta todistamistarpeesta oikeudessa.
Käytännössä hallintaanottomenettely tarkoittaa taloyhtiön hallituksen osakkaalle antamaa kirjallista varoitusta, josta käy ilmi hallintaanoton uhka. Varoituksessa annetaan osakkeenomistajalle ensin mahdollisuus toimia toisin. Mikäli varoitus ei tehoa, yhtiö voi yhtiökokouksessa päättää huoneiston hallintaanotosta. On olennaista huomioida, että sekä varoitusten että hallintaanottoa koskevien yhtiökokouspäätösten tulee saavuttaa osakkaan lisäksi myös huoneistossa mahdollisesti vuokralla oleva henkilö, niin kuin asunto-osakeyhtiölaissa säädetään.
Korkein oikeus on esimerkiksi vuonna 2016 antamassaan ratkaisussa arvioinut sitä, milloin koiranomistajan käyttäytyminen aiheuttaa muuta kuin vähäiseksi katsottavaa häiritsevää elämää taloyhtiössä. Tapauksessa osakkaan koira oli kulkenut ajoittain vapaana rappukäytävässä. Lisäksi koiran öinen ulina oli aiheuttanut paheksuntaa. Koira oli tehnyt myös tarpeitaan rappukäytävään. Tapaukseen liittyi muitakin asian kokonaisarviointiin vaikuttavia seikkoja, mutta kokonaisuutena häiritsevän elämän tunnusmerkit täyttyivät.
Koirakuripykälä
Lisäksi on syytä huomata, että yleinen järjestyslaki sisältää koirakuripykälän (14 §), joka koskee myös kissoja sekä muita koti- ja lemmikkieläimiä. Säännös edellyttää, että lemmikit pidetään kytkettyinä paitsi taajamissa myös taloyhtiön piha-alueella. Myöskään koiran uloste ei saisi jäädä ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa. Koirakuria rikkova voi syyllistyä järjestysrikkomukseen, josta poliisilla on mahdollisuus määrätä rikesakko.