Huoneistokohtaista vedenmittausta ja laskutusta koskeva lakiuudistus

Vuoden 2020 lopulla astuu voimaan lakimuutos, jolla pyritään edistämään energiansäästöä ja ohjaamaan kulutusta energiatehokkaammaksi. Taloyhtiön näkökulmasta lakimuutos tulee vaikuttamaan erityisesti vedenkäytön laskuttamiseen, sillä jatkossa veden laskutuksen tulee perustua todelliseen mitattuun kulutukseen. Lisäksi uusiin, monen asunnon rakennuksiin, on asennettava etäluettavat huoneistokohtaiset vedenkulutusmittarit lämpimälle ja kylmälle vedelle.

Lakimuutoksen taustaa

Valtioneuvosto antoi 17.6.2020 eduskunnalle lakiesityksen, jolla uudistetaan kaukolämmön, kaukojäähdytyksen ja veden mittaamista sekä laskuttamista. Esityksessä ehdotettiin muutettavaksi energiatehokkuuslakia, tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annettua lakia, asunto-osakeyhtiölakia, asuinhuoneiston vuokrauksesta annettua lakia, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettua lakia, aravarajoituslakia sekä asumisoikeusasunnoista annettua lakia. Lakimuutosten tavoitteena on säästää energiaa sekä varmistaa kotitalouksien energiankulutustaan koskevan tiedon saanti. Esitys liittyy EU:n energiatehokkuusdirektiivin muutoksen toimeenpanoon.

Lakimuutokset astuivat voimaan 23. marraskuuta 2020. Muutokset lisäävät esimerkiksi asunto-osakeyhtiölakiin sekä asuinhuoneiston vuokrauksesta annettuun lakiin kohdat vedestä perittävästä korvauksesta.

Mitä lakimuutoksesta seuraa?

Käytännössä lakimuutoksen jälkeen uusiin ja peruskorjattaviin rakennuksiin on asennettava huoneistokohtaiset vesimittarit ja vedestä perittävän korvauksen on jatkossa perustuttava todelliseen kulutukseen. Vaatimus koskee sellaisia asuinrakennuksia ja monikäyttöisten rakennusten asunto-osia, jotka hakevat rakennuslupaa lain voimaantulon jälkeen. Lisäksi myös lämmityksen ja jäähdytyksen mittaukseen ja laskutukseen on tulossa muutoksia.

Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalle on vastikkeen laskutuksen yhteydessä annettava tiedot sen perusteena olevasta lämpimän ja kylmän käyttöveden todellisesta kulutuksesta ja muista vastikkeen määräytymisen perusteista. Uuden lain mukaan myös vuokralaiselta vedestä perittävän korvauksen on perustuttava luotettavasti mitattuun todelliseen kulutukseen silloin, kun kiinteistössä on vedenkulutusta mittaavat huoneistokohtaiset mittarit.

Vuokralaiselle on laskutuksen yhteydessä annettava tiedot laskutuksen perusteena olevasta veden mitatusta kulutuksesta ja muista korvauksen määräytymisen perusteista. Nykysäännösten mukaan laskutus tulee tehdä vähintään neljästi vuodessa, mutta lakiuudistus edellyttää kulutustietojen toimittamista osakkeenomistajalle tai vuokralaiselle kuukausittain. Kulutustietojen toimittamisella kuukausittain on arvioitu olevan kulutusta vähentävä vaikutus. Erikseen on myös ehdotettu säädettäväksi, ettei vuokralaiselta saa periä tietojen toimittamisesta erillistä maksua. Toimitettavista tiedoista on tarkoitus säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Uusille rakennuksille toimitettava kaukolämpö ja kaukojäähdytys on mitattava etäluettavilla mittareilla. Jo asennetut kaukolämpö- ja kaukojäähdytysmittarit olisi muutettava etäluettaviksi tai korvattava etäluettavilla mittareilla viimeistään 31.12.2026.

Vaikka EU:n muutosdirektiivi asettaa vaatimuksen vain lämpimän käyttöveden mittaamiselle, lakiehdotuksessa mittaus- ja laskutusvaatimuksia on ehdotettu kohdistettavaksi myös kylmän käyttöveden kulutukseen. Tätä on perusteltu muun muassa sillä, että lämmintä vettä mitataan joka tapauksessa etäluettavalla mittarilla, joten ei ole tarkoituksenmukaista mitata kylmän veden käyttöä erikseen manuaalisesti. Lisäksi etäluennan on katsottu esimerkiksi nopeuttavan vuotojen havaitsemista ja korjaamista.

Tällä hetkellä huomattavassa osassa taloyhtiöistä vesimaksun perusteena on esimerkiksi huoneiston asukkaiden lukumäärä tai veden yksikkökustannus pinta-alaa kohti. Vuokralaiselta vedestä perittävä korvaus perustuu usein kiinteään vesimaksuun. Huoneistokohtaisten vedenkulutusmittareiden asentaminen uusiin rakennuksiin on säädetty pakolliseksi jo vuonna 2011 ja putkisaneerauksien yhteydessä vuonna 2013.

Lakimuutoksen tavoitteet

Lakimuutos vahvistaa kuluttajien asemaa muun muassa mahdollistamalla tiedon saannin omasta energiankulutuksesta, mikä puolestaan auttaa kotitalouksia vähentämään asumiskulujaan. Samalla voimaan astuva lakimuutos kuitenkin rajoittaa asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden ja vuokrasopimusten osapuolten sopimusvapautta. Lakiin lisättävä pakottava säännös veden laskutusperusteista nimittäin johtaa siihen, että vettä koskevista vastikeperusteista ei voida jatkossa vapaasti sopia esimerkiksi asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä.

Lakimuutoksella odotetaan lisäksi olevan positiivisia ympäristövaikutuksia energiankulutuksen vähenemisen myötä, kun vedestä aletaan maksaa kulutuksen mukaan. Vedenkulutuksen väheneminen pienentää taas haitallisia päästöjä ja sekä jäteveden määrää.