Kameravalvonta taloyhtiössä

Mediassa puhuttaneiden murtoaaltojen, asuntomurtojen tilastollisesti kasvaneen määrän ja kameravalvontajärjestelmien hintojen laskun myötä taloyhtiöiden harjoittama videovalvonta on yleistynyt. Mitä taloyhtiön tulee huomioida ottaessaan kameravalvonnan käyttöön?

Kameravalvonnan yleistymisestä huolimatta sen käytölle ei ole olemassa erityissäännöksiä, vaan kameravalvontaan sovelletaan pääasiassa tietosuojalainsäädäntöä ja rikoslakia. Koska yleispätevää ohjeistusta kameravalvontaan liittyen ei ole, jokainen tapaus arvioidaan erikseen. Laillisuuden kannalta punnittavaksi tulevat sellaiset seikat kuten mitä käyttötarkoitusta varten ja millä tavalla kameravalvontaa toteutetaan, miten valvonnan kohteita, eli taloyhtiön asukkaita, informoidaan sekä miten kuvatallenteita käsitellään. Kameravalvontaa harkitsevan taloyhtiön on syytä tutustua tarkoin aiheeseen liittyvään sääntelyyn ennen mahdollisen kameravalvontajärjestelmän hankkimista.

Kameravalvontaa harkittaessa tulee ensinnäkin ottaa huomioon rikoslain säännös koskien salakatselua. Lain mukaan rangaistavaa salakatselua on teknisellä laitteella tapahtuva oikeudeton katseleminen tai kuvaaminen kotirauhan suojaamassa paikassa. Kotirauhan suojaamana paikkana pidetään muun muassa asumiseen tarkoitettuja tiloja, porraskäytäviä sekä asukkaiden yksityisaluetta olevia pihoja niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen. Rikoslain valmisteluasiakirjojen mukaan katselu tai kuvaaminen teknisellä laitteella ei ole oikeudetonta silloin, kun siihen on saatu tarkkailtavan suostumus. Oikeudetonta ei ole myöskään lainkohdan suojaamassa paikassa oikeudettomasti oleskelevan tarkkailu. Taloyhtiössä kotirauhan piiriin kohdistuvan valvontakameran asentamiseen tarvitaan siis kaikkien asukkaiden suostumus, mikä tarkoittaa osakkaiden lisäksi vuokralaisia.

Rikoslain lisäksi taloyhtiön tulee ottaa huomioon tietosuojalainsäädäntö eli EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja sitä täsmentävä kansallinen tietosuojalaki. Taloyhtiöön asennettava kameravalvonta muodostaa henkilörekisterin, sillä valvontakameraan tallentuva luonnollisen henkilön kuva katsotaan henkilötiedoksi. Tallentavaa videovalvontaa käytettäessä taloyhtiö toimii rekisterinpitäjänä, joten sillä on muun muassa velvollisuus laatia kameravalvonnassa kerättävistä henkilötiedoista tietosuojaseloste. Tietosuojaselosteen avulla informoidaan rekisteröityjä heidän henkilötietojensa käsittelystä ja sen perusteista. Taloyhtiön on pidettävä tietosuojaseloste jokaisen saatavilla esimerkiksi taloyhtiön ilmoitustaululla.

Kameravalvonnan laillisuuden kannalta on lisäksi olennaista etukäteen tarkasti määrittää, mikä on kameravalvonnan tarkoitus. Yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on määritettävä yksityiskohtaisesti ja dokumentoitava kirjallisesti ennen henkilötietojen käsittelyä. Esimerkiksi todellisen vaaratilanteen tai omaisuuden suojelun murroilta, varkauksilta tai ilkivallalta voidaan katsoa muodostavan hyväksytyn syyn harjoittaa videovalvontaa. Taloyhtiöiden kannalta olennaista on se, että kameravalvonnan kautta saatujen henkilötietojen käsittelyperusteet tulee määritellä tietosuojaselosteessa asianmukaisesti ennen kameravalvonnan aloittamista. Kameravalvonnan kautta saatuja henkilötietoja voidaan käsitellä vain tavalla, joka on yhteensopiva ennalta määriteltyjen käsittelyperusteiden ja lainsäädännön kanssa.

Henkilötietojen käsittelyssä taloyhtiön tulee huomioida erityisesti tietosuoja-asetuksen säännökset koskien esimerkiksi käsiteltävien henkilötietojen minimointia, luottamuksellisuutta ja säilytysaikoja. Kameravalvonnasta syntyviä tallenteita ei esimerkiksi saa säilyttää kauemmin kuin on tarpeen tallenteen tarkoituksen toteuttamiseksi. Tietosuojalainsäädännön laiminlyömisestä taloyhtiö voi pahimmillaan joutua maksamaan merkittäviä sakkoja ja vahingonkorvausta. Rekisterinpitäjänä taloyhtiön on pystyttävä osoittamaan noudattavansa tietosuoja-asetusta.