Yhtiökokouksen järjestämismahdollisuudet laajenevat aluehallintoviraston uuden tulkinnan seurauksena.
Kevät on vilkasta aikaa taloyhtiön yhtiökokouksille. Maaliskuun alussa tiukentuneet kokoontumisrajoitukset ovatkin herättäneet kysymyksiä yhtiökokouksen järjestämistavoista. Voiko yhtiökokouksen järjestää keväällä kokoontumisrajoituksista huolimatta, vai pitääkö tukeutua viime kevään mukaisesti etäyhteyksiin? Oikeusministeriössä on myös valmisteilla ehdotus lisäajan myöntämisestä yhtiökokousten pitämiselle. Näin ollen on mahdollista, että taloyhtiöt voivat viime kevään mukaisesti pitää varsinaisen yhtiökokouksensa syyskuun loppuun mennessä.
Aluehallintoviraston (AVI) aiemman ohjeistuksen mukaan yleisötilaisuuksia koskevat rajoitukset koskivat myös yhtiökokouksia. AVI on sittemmin muuttanut tulkintaansa eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisun seurauksena. 15.3.2021 annetun uuden ohjeistuksen mukaan yhtiökokouksia ja muita vastaavia sääntö- tai lakimääräisiä kokouksia ei enää pääsääntöisesti katsota yleisötilaisuuksiksi. Yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien järjestämisen kieltäminen perustuu tartuntatautilain 58 pykälään – yhtiökokousta ei voida tulkinnan mukaan pitää tartuntatautilain mukaisena kokouksena, sillä siihen osallistuvien määrä on rajattu ainoastaan yhteisön jäseniin sekä mahdollisesti muihin yhtiökokoukseen kutsuttuihin henkilöihin.
On kuitenkin huomioitavaa, että yhtiökokous voi kokonsa ja luonteensa vuoksi olla yleisötilaisuus. Tämä voisi olla mahdollista isoissa taloyhtiöissä, joissa osallistujia olisi useampi sata. Tällaisen kokouksen pitämisestä tulee ilmoittaa ennakolta kirjallisesti poliisille.
Paikan päällä järjestettävässä yhtiökokouksessa huomioon otettavia seikkoja
Taloyhtiön yhtiökokous on nykyohjeistuksen mukaan mahdollista järjestää myös paikan päällä. Aluehallintoviraston vahva suositus kuitenkin on, että kokouksia järjestettäessä otetaan huomioon tartuntatilanne ja vain välttämättömät kokoukset järjestetään paikan päällä.
Mikäli kokous päätetään järjestää paikan päällä, on huomioitava, että asunto-osakeyhtiön vastuulla on huolehtia kokouksen järjestämisestä terveysturvallisesti. Tarkat toimenpiteet epidemian leviämisen estämiseksi on kirjattu tartuntatautilain 58 c pykälään. Kokoukseen osallistujilla on muun muassa oltava käsien puhdistamismahdollisuus ja mahdollisuus pitää riittävää etäisyyttä toisiinsa. Kokoustiloja ja pintoja on puhdistettava tehostetusti. Lisäksi on mahdollista, että asunto-osakeyhtiön vastuulla on järjestää kokous tartuntatautilain 58 d pykälän mukaisesti niin, että osallistujien lähikontaktit voidaan tosiasiassa välttää. Yleisesti kokouksissa on suositeltavaa noudattaa THL:n voimassa olevia ohjeita ja suosituksia, kuten kasvomaskin käyttöä.
Hybridimalli ratkaisuna?
On siis suositeltavaa järjestää kokoukset mahdollisuuksien mukaan etäyhteydellä. Paikan päällä on joka tapauksessa oltava vähintään yksi henkilö, jotta yhtiökokoukselle voidaan nimetä fyysinen kokouspaikka ja kokous on tätä kautta laillinen. Vaihtoehtona voisi toimia hybridimalli, jossa osa kokouksen osallistujista on paikan päällä ja osa osallistuu etäyhteyden kautta.
Etäyhtiökokouksessa voi ilmetä erinäisiä ongelmia kuten se, että osa osakkeenomistajista saattaa jättäytyä kokouksesta kokonaan pois sen teknisen toteutustavan vuoksi. Toisaalta pelkästään paikan päällä järjestettävä kokous voi johtaa samaan lopputulokseen, jos osa osakkeenomistajista ei halua tulla paikalle kriittisen epidemiatilanteen vuoksi. On erityisen tärkeää, että kaikkien osakkeenomistajien puhe- ja kyselyoikeuden käyttäminen mahdollistetaan yhtiökokouksessa. Osakkeenomistaja voikin käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa valtuutetun välityksellä, lausua yhtiökokouksessa päätettävänä olevasta asiasta oman kantansa taikka antaa oman esityksensä etukäteen.
Etukäteen kantansa esittäneet tai valtuutetun välityksellä oikeuttaan käyttävät eivät kuitenkaan pääse osallistumaan yhtiökokouksen päätöksenä olevista asioista käytävään keskusteluun. Erityisesti yhtiön kannalta merkittäviä päätöksiä, kuten korjaushankkeita koskevia päätöksiä tehtäessä korostuu osakkeenomistajien laajan keskustelun tärkeys. Kokoukseen osallistumatta jättäneet eivät voi osallistua yhtiökokouksen päätöstä koskevaan keskusteluun, eikä heillä ole mahdollisuutta muuttaa etukäteen ilmoittamaansa kantaa tai omaa esitystään. Hybridimallilla voitaisiinkin tämä näkökulma huomioon ottaen ja muutoinkin näin pandemia-aikana parhaiten mahdollistaa kaikkien osakkeenomistajien osallistuminen kokoukseen kullekin sopivimmalla, terveysturvallisella tavalla.
Lisätietoa hygieniavaatimuksista:
Usein kysyttyä koronaviruksesta – Tietoa – Uutishuone – Aluehallintovirasto
Usein kysyttyä koronaviruksesta – Tietoa – Uutishuone – Aluehallintovirasto