Selkeästi yleisin tapa toistaiseksi voimassa olevan vuokrasuhteen päättymiselle on irtisanominen. Joskus irtisanomisen yhteydessä voi syntyä kuitenkin epäselvyyksiä siitä, miten tällainen ilmoitus tulee tehdä. Yleinen tilanne on esimerkiksi se, että vuokranantajan ja vuokralaisen toimintavelvoitteet menevät sekaisin. Lisäksi joitain muotoseikkoja ei aina oteta tarvittavalla tavalla huomioon.
Riippumatta siitä kuka irtisanoo toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen, vuokrasopimus päättyy lähtökohtaisesti irtisanomisajan kuluttua. Irtisanomisaika alkaa sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on vastaanotettu. Lisäksi ilmoitus tulee tehdä aina kirjallisesti ja todisteellisesti oikealle vastaanottajalle. Esimerkiksi sähköinen ilmoitus täyttää kirjallisuuden vaatimuksen, edellyttäen että sen sisältöä ei voi yksipuolisesti muuttaa ja että ilmoitus on tallennettavissa. Todisteellisella toimittamisella tarkoitetaan taas sitä, että irtisanomisilmoituksen vastaanottaminen voidaan myös jälkikäteen varmistaa ja todentaa. Näin ollen esimerkiksi pelkkä sähköpostin lähettäminen ei täytä todisteellisuuden vaatimusta, kuten ei myöskään kirjattu kirje tai postiluukusta tiputettu ilmoitus. Todisteellisuusvaatimus täyttyy, kun vastaanottaja on kuitannut ilmoituksen vastaanotetuksi tai sivullinen pystyy todistamaan vastaanottamisen. Myös postin saantitodistuskirjeellä lähetetty irtisanominen on riittävä, mikäli vastaanottaja kuittaa hakeneensa kirjeen. Hankalissa tapauksissa, joissa vuokranantaja ei tavoita vuokralaista, irtisanomisilmoituksen voi toimittaa myös haastemiehen välityksellä.
Vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen, vuokralaiselle on annettava edellä mainitusti kirjallinen irtisanomisilmoitus, jossa mainitaan ainakin vuokrasuhteen päättymisajankohta, eli päivä, jona vuokrasuhde irtisanomisajan kulumisen jälkeen päättyy. Oikeuskäytännön mukaan, jos ilmoituksessa ei ole mainittu vuokrasuhteen päättymisajankohtaa, irtisanominen katsotaan mitättömäksi. Lisäksi vuokranantajan irtisanomisilmoituksessa tulee olla mainittu irtisanomisperuste. Pätevinä irtisanomisperusteina voidaan pitää esimerkiksi sitä, että vuokranantaja tarvitsee huoneiston omaan käyttöönsä, vuokranantajan on myytävä huoneisto tai irtisanomiseen on muu erittäin painava syy. Vuokranantajan irtisanomistilanteessa päävuokrasuhteen irtisanomisaika on alle vuoden kestäneessä vuokrasuhteissa kolme kuukautta ja vähintään vuoden kestäneissä vuokrasuhteissa kuusi kuukautta.
Vastaavasti vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopimuksen on vuokranantajalle tai sille, jolle vuokranantaja on antanut tehtäväksi periä vuokran, annettava kirjallinen irtisanomisilmoitus. Lähtökohtaisesti vuokralaisen ei tarvitse ilmoittaa perustetta irtisanoessaan vuokrasuhdetta. Vuokralaisen irtisanomisaika on vuokrasuhteen kestosta riippumatta yksi kuukausi.
Näin ollen tekstiviestillä sekä kirjeellä toimitettu irtisanomisilmoitukset täyttävät molemmat laissa määritellyn kirjallisuuden vaatimuksen. Kumpikaan ilmoitustavoista ei kuitenkaan pelkästään täytä todistettavuuden vaatimusta. Jos esimerkiksi vuokranantaja lähettää irtisanomisilmoituksen tekstiviestillä, vuokralainen voi aina kiistää viestin saapumisen. Sama pätee postilaatikkoon laitettuun kirjeeseen. Aina irtisanomisilmoitusta laatiessa onkin syytä olla tarkkana siitä, täyttääkö ilmoitus laissa säädetyt vaatimukset, ettei ilmoitusta katsota myöhemmin mitättömäksi. Jälleenvuokrauksesta, alivuokrauksesta sekä työsuhdeasunnosta säädetään vielä erikseen.